Yhteen asiaan minä kyllä pystyn: rakastan ystävääni, hän on todellinen kultakimpale. Toivon että jokainen saisi kokea tosiystävyyden, suhteen joka kestää vuosikausia vaikka yhteydenpito rakoilee, saada lähellensä ihmisen jonka seurassa voi olla oma itsensä, myöntää että kaikki on mennyt pieleen ja tuntuu pahalta.
Ystäväni on aivan uskomaton ihminen. Hän taisteli tien luokseni kun kasvatin muurit ympärilleni, hän ei koskaan luovuttanut eikä lakannut välittämästä. Kadotin muut ihmiset masentuessani viime syksynä uudestaan, enkä usko että se on pelkästään minun vikani, jäihän ystävänikin vaikka minä en tahtonut ketään lähelleni. Ymmärrän kyllä että minua on vaikea lähestyä, tiiviin ja luottamuksellisen ihmissuhteen muodostamiseen kanssani kestää hyvinkin vuosia. No, minulle riittää tämä yksi tyttö, hän on kaikkea mistä voi unelmoida. Sanaton yhteisymmärrys ja lämpö välillämme tuntuu ihanalta, en ehkä osaa sanoa hänelle kuinka kiitollinen olen ystävyydestämme.
Tämä tyttö saapui luokseni sairaalaan, ei kavahtanut siteitä käsissäni, ei paennut sairauttani vaan piti minua ihan yhtä tärkeänä ihmisenä kuin ennenkin. Olin niin ylpeä kun hän vieraili luonani, sillä kukaan muu kaveri ei tullut. Nyt kun hän on tottunut sairauteeni, olen hänelle sama tyttö kuin ennenkin. Tilanteet muuttuu, mutta suhde ei.
Siksi olen pohjattoman vihainen elämälle kun se kohtelee ystävääni kaltoin. Vaikka itse olen kasvanut kriisien ja onnettomuuksien keskellä, olen ollut tosi helpottunut kun hän ei ole kohdannut suuria vaikeuksia. Nyt kun hänen niskaansa kaadetaan kerta toisensa jälkeen surua, haluaisin kostaa jollekkin. Kyllä minä selviän tästä suosta, mutta miksi hänenkin täytyy kärsiä? Minä voisin ottaa ne huolet kantaakseni, tässä samassa konkurssissa ne menisivät, olen tottunut tuskaan. Haluan hänelle pelkkää hyvää, sillä hän on yksi niistä kolmesta joiden puolesta voisin kuolla.
"Sinä olit tähti, kun jäin pimeään. Sinä tahdoit tulla suruun viiltävään.
Sinä sisään astuit epävarmuuteen. Pelännyt et mitään. Saavuit uudelleen.
Miksi tahdoit tulla? En voi ymmärtää. Enhän odottanut ketään, joka jää."
Anna-Mari Kaskinen - Tähtien alla ajattelen sinua kirjasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti