Prinsessa

Taas yksin kotona, täällä ihan omassa kotona. Jotenkin helpottavaa olla yksin, kissa seurana, istua taas tämän kirotun pöydän ääressä tuijottaen vain eteenpäin. Toisaalta syyllinen olo, kun kaipaa näin paljon omaa aikaa ja tilaa, toiset loukkaantuvat, ovat usein loukkaantuneet kun en kestä ihmisiä ympärilläni jatkuvasti. Yksi ex-kaverini tarvitsi jonkun vierelleen jopa tikkarin ostoa varten. Ei varmaankaan yllätys ettei tultu oikein toimeen. Onneksi J ymmärtää.

Kävin kirjastossa, palautin lainat, sillä lahjakirjat kiilaavat nyt edelle. Niin se tuntui silloinkin menevän kun vielä olin töissä, joulun jälkeen hyllyt loppuivat kesken ja kirjoja kannettiin takahuoneeseen odottamaan tammikuuta. Olin siis oikein perusasiakas. Se tuntuu vähän hassulta, kun kuitenkin jollain tasolla koen vielä kuuluvani henkilökuntaan. En aasiakkaisiin. Höpötän taas ihan levottomia. Oli minulla asiaakin. Löysin taas lasten puolelta valloittavan kirjan: Kätketyt prinsessat. Kerrassaan kiehtova, pidän kuvituksesta, teksti on runollista, kaunista. Tämä sopii minulle.

Tunnistin itseni monesta prinsessasta. Reto-Riikka joka ahmien lukee kaiken mihin törmää; Räpätys joka aloittaa lopusta, puhuu sekavia, luulee kaiken tietävänsä, muttei muista edes nimiä ja kirosanat kyllä osaa, rääväsuu; Kata Pultti jonka elämä on traagista, katastrofien varjostamaa, mihin vain koskeekin se hajoaa, minkä ohi kulkee, se putoaa; Karula jolla on kaiken aikaa kireä ilme, alituiseen apea, kammoaa haaveilua, ystävien lörpöttelyä ja pienintäkin hälyä; Uskottu joka on neuvonantaja, laastarinlaittaja, paras lohduttaja; Muistitta jolla ei ole muistia, päässään vain mustia aukkoja; Vaillinainen, nimensä mukaisesti palasina, pienen pieninä rahtusina.

Olen aina tiennyt että oikeasti olen prinsessa. Suosittelen tätä kirjaa kaikille prinsessoille.


edit. Kello on puoli yksitoista, en osaa taaskaan päättää käydäkö sänkyyn lukemaan vai istuako koko yö tässä. Miksi ihmeessä illat on aina näin vaikeita? Täällä on ihan hiton kylmäkin kun suljin patterin aamulla, silloin oli ihan liian kuuma. Alkaa tuntua, ettei tässä todellakaan ole mitään järkeä. Muutun iltaisin surkeaksi otukseksi. Niisk. Pitäisiköhän muuttaa takaisin J.n luokse ja kärsiä avustajat ja muut...ei olisi niin yksinäistä ja merkityksetöntä. Mutta olen silti prinsessa.