Suuria tunteita. Ne tulevat aina hyökyaaltona, vyöryvät ja kohisevat ylitseni niin etten tiedä pysyykö pieni kaarnalaivani pinnalla vai ei. Siksi pidän ne mieluiten visusti pinnan alla. En osaa ottaa niitä vastaan sellaisinaan.
Tänään olin hetken iloinen. Se on hyvä juttu. Tosi hyvä juttu.
Tänään myös tajusin tilanteeni raadollisuuden, epävarman elämäni ja jouduin kysymään itseltäni mitä nyt, miten tästä eteenpäin?
One step forward, two steps back.
perjantai 16. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti