Olen hengissä, kovin kiireinen vain. Paljon kaikkea töhötettävää ja mietittävää. Ei mitään suuria mullistuksia, pään sisäisiä lähinnä.
Olen jotenkin onnistunut laihtumaan pari kiloa, olin vähän hämmentynyt. En ole yksinkertaisesti syönyt, koska en ole tuntenut nälkää. Siinä on jotain outoa, tosi outoa. Useimmiten olen nälkäinen, pohjaton, ihan ontto vatsan kohdalta. Sinne mahtuisi vaikka henkilöauto. Ehkä liikaa stressiä. Mikäs siinä, ihan kätevä konsti laihtua. Kelpaa minulle.
Nyt täytyy pistää pää tyynyyn ja toivoa, että saisin pitkästä aikaa nukuttua ihan kunnon yöunet. Viime yöt olen pyörinyt sängyssä, heräillyt aamuyöllä vähän väliä ja lopulta ottanut kirjan käteen ja lukenut siihen asti, että voin jo aloittaa uuden päivän. Unilääkkeen hyöty ei riitä aamuun asti, mutta sillä saan edes jokusen tunnin unta. Siispä lääkekaapille. Siellä olisi aika kattava varasto diilereille. Onneksi ne eivät tiedä sitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti