keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

My sweet 38

En tiedä voiko tämä olla totta, vaikka se kovasti todelta vaikuttaakin. En tiedä uskaltaako sitä sanoa edes ääneen, ettei se vain muutukaan epätodeksi, jos se siis totta on. Höm höm (kurkun kakistelua): ostin topin kokoa 38. Siis 38!! Halleluja, eikös se ole normaali koko? Onhan? Jooko jooko ole ole pliis! Meinasi happi loppua kun hoksasin, että minä hukun vanhaan vaatekokooni, joka on ollut pitkään 44 tai minimaalisissa vaatteissa jopa 46.

No, minä siis sovittelin mustaa olkaimetonta toppia. Hain aina vain pienemmän koon ja samalla päässä alkoi tuntua kevyeltä, melkein huimaavalta. Kun lopulta löytyi juuri prikulleen täydellinen koko, käänsin kokolappua hitaasti ja raotin vähän toista suljetuista silmistäni: siinä ne kököttivät, kolmonen ja kahdeksikko. Sen jälkeen taisin vain leijailla, melkein hämmästyin kassalla kun myyjätyttönen ei yhtään hihkunut minun kolmekasistani! Muistin, että eihän tyttö voi tietää mitä uusi koko merkitsee minulle. Eihän kukaan vieras voi tietää miltä näytin ennen! Eikä kukaan painotaistelulta välttynyt voi tietää, miten tyrmäävältä tuntuu ostaa niinkin pieni vaate kuin 38. Huh huh. Ja koska kyse oli H&M:n vaatteesta (joka oli muuten naurettavan edullinenkin, 4,90), voin luottaa että 38 todella on 38, sillä ennen lähes kaikki ko. liikkeen vaatteet olivat ihan liian niukkoja. Hehe, olinkin jo aika kyllästynyt näihin BiB tai XLnt vaatteisiin!

Vau. Siis vau. Tuli hetkeksi parempi olo, sillä minun on täytynyt todella kutistua normaalikokoon. Vai onko 38 normaalikoko, pakko sen on olla. Pakko. Mutta vastaako se M:ää vai L:ää? Kertokaa jos tiedätte. Näyttää vaan pahasti siltä, että yläosa kapenee ja vyötärö kutistuu, mutta takapuoli on ja pysyy. Alan näyttää päärynältä omenan sijaan. Mies, siis tämä suuri ja mystinen Mies, ei varmaankaan pidä ihan näin pyöreästä persiistä. Hitto vie, pelkäänpä että pyöreäksi se jääkin vaikka jumppaisin itseni hengiltä, eihän tuon mallista voi muokata kuin lihakirveellä. Pirskatti. Aina löytyy jotain valittamisen aihetta.

Vitsit että on voittajafiilis, vaikka vieläkin pitäisi taulukon mukaan sellaiset 14kg rasvaa sulattaa. Toivottavasti se taulukko on väärässä, haluaisin olla tyytyväinen kroppaani jo nyt. Tuo kilomäärä kuulostaa aika paljolta kuitenkin, kun tietää millä vaivalla ja nälkiinnyttämisellä olen edelliset 18kg sulattanut. No nähtäväksi jää mihin painoon pääsen. Kunhan nyt saan hetken nauttia kolmekasistani ;)

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs jos sä yrittäisit jäädä noihin mittoihin toistaiseksi? Ajattelen, että sun laihdutuskeinoilla juuri se vaihe voi olla vaikea, kun pitäisi alkaa elää normaalisti.

Mutta onneksi olkoon painon pudotuksesta kuitenkin. Mäkin oon huomannut, että ihan jo muutamankin kilon tiputtaminen on tosi vaikeaa varsinkin nyt keski-iässä.

Anonyymi kirjoitti...

38=M. Se on ihan normaalikoko. Sen alle menee jo liian pieneksi. Miten ihmeessä voisit minkään taulukon tai kropan mukaan laihtua enää 14kg? Se on jo anorektistä. Voit tosiaan olla tyytyväinen kroppaasi jo nyt!

Naisilla nyt vaan on päärynävartalo. Miehet on omenia. Mulla on lantio levinnyt ihan törkeästi iän myötä mutta mies on innoissaan: "You can kill men with this body!" =D Joten oikeesti, miehet tykkää takapuolista! Ei ne halua luupersettä, usko mua.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea 38lle :D

Tiitiäinen kirjoitti...

saima: Sitähän mä tässä vähän pelkään, että mitä tapahtuu sitten kun on siinä painossa minkä haluaa pitää. Nämä nykyiset syömistottumukseni vievät ennen pitkää hautaan ja lihoamisen pelossa pelkään syödä normaalisti. Toisaalta nyt kun on laihduttanut jo viitisen kuukautta, tämä sujuu vähän niin kuin itsestään. Täytyy katsoa, ehkä kun mieli tästä vähän paranee ja olo tasoittuu, on helmpompi palata sopivaan ruokavalioon.

marina: Totta puhuen en ihan täysin ymmärrä, miten voisin laihtua vielä 14kg ja olla ihannepainossani, se tuntuu aika hullulta. Mutta sen iän ikuisen taulukon mukaan minun pitäisi laihtua vielä nuo kilot, jotta olisin ihannepainoni ylärajassa. Jotain hämärää tässä on, taidan todellakin pyrkiä käymään jollakin asiantuntijalla joka osaa määrittää todellisen minulle sopivan (ja terveellisen) painon. Omasta mielestäni voisin kyllä laihta vielä, jos kerran tahtoisin oikein hoikka olla. Terveys tässä vain alkaa nyt mietityttää kun tukka tippuu ja veriarvot ovat päin sitä itseään.

Toivon todella ettei Mies tahdo "luupersettä"! :D

sra: Täten kiitän ja kumarran :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihan normaali koko se 38 on. Itsekin olen tätä nykyä sitä suunnilleen. Mulla hommaon mennyt vaan niinpäin, että 34 koosta olen tuohon päätynyt ja ennen 34 olin 40 kokoinen about. Mutta pakko se on vaan myöntää, että sen verran sairas ajattelutapa mullakin on, että koin itseni viehkämmäksi ja paremmaksi pienempi vaatekokoisena, mutta silti mulla ei ole tarpeeksi voimia tai itsekuria lähtee ottamaan itteäni niskasta kiinni ja tekee asialle jotain ja näin ollen vaan märisen asiasta.

Mutta älä tosiaan murehdi, ihan normaalikokoinen olet ja iso on pudotus jo ollut, eikö seuraavat 14 kiloa olis jo liikaa kuiteskin ?

Voimia!