Arvatkaa mitä: sain rahaa! Muutaman satkun vain, Kela laittaa loput joulukuun alussa. Mutta sain maksettua laskut ja velat, kipitin tyytyväisenä kauppaan ja ostin maitojuomaa ja mannasuurimoita. Päätin siis kuitenkin jatkaa puurolinjalla. Innoissani keittelin taas puuron pohjaan ja sain suurimot liittoutumaan pieniksi saarekkeiksi. En ymmärrä miten maitoa pitäisi keittää, ettei se aina kärähtäisi! Se tekee sen niin salaperäisesti, että huomaan sen vasta kauhoessani pohjaa ja ruskeiden limanuljaskoiden noustua puuron pintaan. Höh. Aioin yrittää uudelleen joku päivä. Harmittaa vain se hukkaan mennyt maitojuomalitra.
Vietin illan J:n kanssa. Tämä erillään asuminen alkaa harmittaa jo nyt kahden kuukauden jälkeen, mutta tiedän tämän olevan ainoa mahdollinen ratkaisu tällä hetkellä. Ehkä joskus on toisin. Toivottavasti.
Kotiin tultuani itkeskelin. Ihan vain yksinäisyyttäni, harmitusta ja tyhjää oloa. Pelottaa kun mikään ei meinaa taas tuntua miltään. No hetken jaksoin tuulettaa saatuani tilille katetta, mutta nopeasti sitä tajuaa ettei tuolla summalla vielä hirveästi revitellä. Tekisi mieli ostaa vaikka mitä. Joululahjoja ainakin, minusta on ihanaa antaa toisille jotain kivaa. Keksin vaikka mitä, mutta ne eivät oikein mahdu budjettiini. Tiedän kyllä, että voisin tehdä itse jotain tai antaa lahjaksi hyvää mieltä (tosin sitä ei taida minusta liiemmin irrota, ja jos irtoaakin, pidän sen ahneesti itselläni), mutta se ei nyt tunnu yhtään hyvältä idealta.
Itse olen toivonut hajuvettä. Jotain luksusta köyhän habitukseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hei, kiva kun löysin luoksesi täällä blogistanian ihmemaassa :)
Toivottavasti voit täällä jatkaa kirjottelua kaikessa rauhassa !
lupasin tuolla toisaalla että "näkemisiin", niin kyllä täällä minäkin :)
Itsekin manailin aina puuroa keittäessä sitä maitoa, joka tarraantui kattilan pohjaan, kunnes ystäväni sai joululahjaksi kaksiosaisen puurokattilan, ja kun hän ei itse syö puuroja, sain tuon ihanuuden "pitkäaikaiseen lainaan"
Maito on kyllä ihmeellinen kun palaa heti pohjaan. Minun käsissäni tosin palavat kaikki keitotkin ja välillä jopa nuudelit:D vaikka osaankin laittaa ruokaa. kummallista.
Sellainen teflon-pohjainen kattila on vähän parempi ja levy ei saa olla liian kuumalla, nämä ainakin itse olen kantapään kautta oppinut...
^^ Njeeh, minulla on kyllä teflonkattila, ja palaa maito silti pohjaan...Minulta on teräskattilat kielletty jo aikojen alussa. Tosin kuumennan maitoa aina kutosella, kun muuten se lämpiää ikuísuuden ennen kuin suostuu kuplimaan.
Muuten onnistun ruoanlaitossa ihan hyvin, tykkään omista keitoksistani. Ehkä puurolla on jotain minua vastaan? Voisihan se niinkin olla.
Puuro pitää hauduttaa. Kolme kuparirahaa levyn ja kattilan väliin niin ei pitäisi palaa.
Lähetä kommentti