Joulu tuli jo

Nimittäin puuron muodossa. Keitin äsken (tai no aloitin tunti sitten) ensimmäisen kerran riisipuuroa ihan itse! Se paloi pohjaan kolme kertaa ja kiehui yli vielä useammin, mutta uskokaa pois, tämä on tosi hyvää! Päälle vähän sokeria ja kanelia, nam. Piti ihan tämän vuoksi ostaa kyseiset mausteet, ei se puuro muuten maistu. Katselin tänään tyhjää tiliä ja etsin tosi tosi edullista purtavaa. No riisipussi ei maksa juuri mitään, ja siitä keittää monet monituiset puurot.

Soittelin tänään kireälle Kelan tätsylle ja tiedustelin jokohan voisin saada sairaspvrahaa. Viime kuun tulot olivat 160€ ja tämän kuun tasan nolla. B-lausuntoni homehtuu kuulemma tämän kuuluisan asiantuntijalääkärin pöydällä, hän miettii vielä voiko minun sairaslomaani todella jatkaa vielä tammikuulle, vai pitäisikö tämä kersa kenties työntää takaisin työmaailman torahampaisiin. Murrr. No jos ja kun sitä sairaspvrahaa tulee, saan takautuvasti n 700€ käteen. Hah, siitä sai koko Kansaneläkelaitos kun pihtasi!

Niin joo, se huominen. Vanhempani tarjoavat onnettomalle tyttärelleen leipää sirkushuveja - pääsen kylpemään. Kaksi yötä kylpylässä äidin kanssa. Siitä voi tulla rankkaa, mutta reissun tarkoitus on ihan vain minun piristämiseni, joten otan kaiken vastaa ihan mielelläni. Äiti alkoi puhua tästä reissusta jo kesällä kun makasin sairaalassa. Se on heidän tapansa huolehtia ja välittää minusta, ja ihan mukiin menevä tapa onkin. Odotan kyllä innolla! En ole koskaan käynyt oikeassa kylpylässä; siellä on useampi allas, allasbaarikin, ravintoloita, yökerho (joo sinne ensimmäiseksi bailaamaan, kaksi absolutistia, jotka nukahtavat viimeistään kymmeneltä illalla) ja kaikkea jännittävää. Elimistöni päätti tietysti kostaa minulle tämän huvimatkan, se myöhästytti kuukautisia yli viikolla, jotta ne alkoivat sopivasti juuri sopivasti päivää ennen reissua. Kiva kiva.

Eilisen rahakiukuttelun vuoksi saan myös lahjuksia, en rahaa vaan muutaman toivomani ja tarvitsemani tavaran. Tosi kiva kyllä, olen niin pa tällä hetkellä, etten voi ostaa mitään, mutta omatunto taas soimaa täydellä teholla. Äidin omatunto lienee karjunut vielä kovempaa, sillä hän se kipotti tänään kauppaan. En kehtaa paljastaa mitä se osti, en tahdo olla ylpeä tai kehua. Pelkään jättäväni sellaisen vaikutelman, kun puhun vanhempieni tavasta osoittaa rakkauttaan (?). Uskokaa pois, olen yhtä köyhä kuin muutkin vaivaiset Suomen maassa. Minua vain lahjotaan ankarasti nyt, kun voin huonosti.

Ei minua silti voi ostaa.