"Ehkä joskus paikassa, jossa ei ole aikaa, eikä sijaintia
Voin katsoa taakse ja nähdä vihdoinkin olevani kokonainen
Kuollen kumotakseni sen hetken, kun kaikki särkyi
Yrittäen hävittää sen, mikä on totta, eikä elämää
Yksi pieni hetki toi tuskan mustuttaen sydämeni
Ei valoa minulle, ei pääsyä ulos, olen seuraavana jonossa
En koskaan tässä elämässä tule löytämään rauhaa
Kaivan omaa hautaani, minut on ammuttu alas liekkeihin
Olit suojelusenkelini, pelastit minut joka kerralla
Mutta enkelit putoavat palaen, kaikki kynttilät ovat palaneet loppuun
On yksi tapa paeta, mutta pahempi siellä odottaa
Annan hänen ottaa minut, ikuisuus saa maksaa hintani
Ehkä joskus paikassa, jossa ei ole aikaa, eikä sijaintia
Voin katsoa taakse ja nähdä vihdoinkin olevani kokonainen
Niin minä toivoin, mutten enää usko
Haavani eivät parane, tulen vuotamaan verta sieluni kuolemaan saakka"
Sturm und Drang - Intiaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti