Töissä oli tänään kivaa. On hämmentävää huomata ja muistaa kuinka paljon minä pidänkään asiakaspalvelusta. Kuinka miellyttävää puuhaa se onkaan, kun on suht hyvässä kunnossa eikä sijoita samalla mielessään hirttosilmukkaa kattoparruun. Yleensä asiakaspalvelusta purnataan ja aasiakkaita haukutaan selän takana, mutta tämä tyttöpä nauttiikin siitä kun voi höpötellä ihmisten kanssa ja tuntea olevansa pidetty, kun saa suoraa kiitosta. Tunnen itseni tärkeäksi, kun onnistun palvelemaan hyvin. Ja kun työni on vielä hyvin hyvin mieluista, sellaista alaa josta tiedän suht paljon ihan jo omasta takaa.
Myönnän, että työpäivät (vaikkakin lyhennetyt sellaiset) tuntuvat joskus ikuisilta, monena iltana olen ollut todella väsynyt, ärtynyt, vittuuntunut ja liian nälkäinen palatessani kotiin, enkä tule toimeen yhden työkaverin kanssa. Mutta nämä ovat pikkuvikoja siihen verrattuna, että nyt elän normaalin päivärytmin mukaan kuten normaalit ihmiset. Saan päivittäin tunteen siitä, että minä osaan. Minä pystyn. Tuntuu hurjan hyvältä havaita se näiden aikojen jälkeen, jolloin olen madellut syvimmissä pohjamudissa. Minusta taitaa sittenkin olla johonkin.
Kaiken huipuksi maa oli tänään valkoinen, kun astuin rappusille aamutupakalle - mikä riemu! Täydellinen sää. Rakastan näitä välipäiviä, kun ei ole vielä talvi mutta syksyn sateet väistyvät jo. Koko kehoni voi paremmin korkeapaineella, sillä lihakset eivät ole kipeät eivätkä jähmeät.
Vielä eilen maailmani oli mustaakin mustempi mitättömästä asiasta. Joten yritän irrottaa kaiken ilon siitä mistä voin. Vaikka sitten asiakaspalvelusta :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
:D mikään ei ole mukavampaa kauppareissulla, joista en oikeastaan pidä yhtään, kun joltakinkaan työntekijältä saa hyvää palvelua - ihanaa, että pidät työstäsi :D :D
TOsi hienoa, että koet työn noin. Sillä on varmasti tärkeä osuus hyvinvoinnissa.
Hei, olen suhteellisen uusi lukijasi. Lisäsin blogisi linkkilistaani, ajattelin, ettet pahastu. Kerro jos haluat, niin poistan sen sieltä.. :)
Lähetä kommentti